torstai 30. kesäkuuta 2016

Kurjenkellot

kurjenkellot

Ihanuuksia ilmestyi ihan itsestään. Ensin sireenin juurelle, sitten tähän poppiuksen suomaan puolivarjoon. Naapuri tiesi kertoa, että niitä on aiemmin ollut paljonkin. Ehkä maata on nyt sen verran myllerretty, että ovat nousseet taas esille. Kuinka hienoa.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Aamuteemaisema

Perin onnekas on se ihminen, joka saa juoda aamuteensä tällaisissa maisemissa. Olen kiitollinen.

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Perinteikästä

perinteikasta

Juhannuksen viettoon johdattaa yhteinen lipunnosto, yhteislauluineen - perinteiseen tapaan. Riihellä on buffetti ja joka kolmas arpa voittaa. Aiempina vuosina on yleensä ollut myös musiikkia ja tanssia, nyt nojattiin Kivinokan suosittuun juhannusjuhlaan.

Tämä on järjestyksessä jo 82. juhannus puutarhalla. Juhlijoiden joukossa oli muutamia, jotka ovat olleet mukana lähes joka kerta. Sekä pikkuihmisiä, joista ehkä joku on nostamassa lippua vastaavasti 80 vuoden kuluttua. Huimaa.

Puutarhan yhteinen juhlatila on vuonna 1753 valmistunut riihi, Kulosaaren kartanon tupakkaviljelmien ajalta.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Haamumaa

Tomaatit voivat hyvin omassa pikku kasvihuoneessaan. Muut viljelykset on suojattu harsolla. Lähinnä rusakkoa, mutta myös lintuja sekä auringonpaahdetta vastaan. Hauska haamumaa, näin juhannustaikojen aikaan.

Pisarat

pisarat
Sateen jälkeen - saksankurjenmiekka.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Tyylikkäät pensashanhikit

tyylikkaat_pensashanhikit
Toissapäivänä tulin töistä tosi tyylikkääseen puutarhaan! Sinne tänne repsottava pensashanhikkaita oli leikattu matalaksi, verkkoaidan korkeuteen. Aidan edusta ja alunen oli lisäksi kitketty siistiksi, molemmin puolin. Kylläpä puutarhan ilme muuttui. Ihastelin näkymää koko illan.


Useimmilla on aika korkeat pensasaidat näkösuojana, mutta itse olen nyt kovin ihastunut tähän. Tiellä ajetaan vain harvoin autolla, joten hiekkapölyn vuoksi ei tarvitse suojautua. Ja onhan mukavaa, että ohikulkijat näkevät hyvin kauniin puutarhamme, ja rohkenevat pysähtyä juttusille.

Jälkikirjoitus:

Vähän mietimme, mahtaako aita tänä kesänä sitten kukkia, vain tulivatko kaikki nuput leikatuiksi pois. Huoli taisi olla turha, ensimmäiset kukat ilmestyivät kuun lopussa.

Aidassahan on paljon uudehkoa matalaa kasvua, joten se kukkii myös sivuilta eikä pelkästään päältä.

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Nupullaan

nupullaan<

Kimallusta

kimallusta

Kimaltelevia perhosia ja korentoja puutarhassamme. Omenapuiden alla, sireeninoksien joukossa.

Talitiainen yritti napata yhden suuhunsa. Säikähdys oli melkoinen, kun nokka kopsahtikin koviin helmiin.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Sateiden jälkeen

sateiden_jälkeen
Alkukesä oli kuiva ja helteinen, nyt on muutaman päivän ajan satanut ja tuullut senkin edestä. Voittajina selvinneet ojentelevat varsiaan ja nautiskelevat saatuaan vihdoin juotavaa. Aamu on hiljainen ja harmaa, haikeana suljen portin ja lähden töihin.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Juhannusruusu

juhannusruusu

Viime kesänä juhannusruusu taisi tehdä kolme nuppua, joista yhden sai aukinaiseksi kukaksi asti. Pohdiskelin, mahtaakohan se juurtua uudelle paikalleen pihan etukulmaan. Hyvin on juurtunut, täydessä kukassa jo pari viikkoa ennen juhannusta.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Poppius


Mökin edessä oleva valtava ruusu leikattiin toissasyksynä kokonaan alas, sellaiseksi puolimetriseksi. Viime kesänä sitten opittiin, että monet ruusut kukkivat vasta toisen vuoden versoilla. Tänä kesänä odotuksemme palkittiin moninverroin.


Nimensä tämä rosa suviruusu on saanut nimensä suomalaiselta valtioneuvos Gabriel Poppiukselta, jonka viljelmistä se on lähtöisin. Kasvupaikan suhteen hieman vaativampi ruusu viihtyy meillä mainiosti - taimia pukkaa maasta jatkuvasti, metrin säteellä.


Poppiuksen historiasta Suomen ruususeuran sivuilla: vuodenruusut

Viimeisiä viedään

viimeisia_viedaan

Taimikuljetusta parvekkeelta puutarhalle on riittänyt. Maajusi on ansiokkaasti valvonut maaliskuulta asti taimien kasvua ja nyt niiden toimitusta, ja vihdoin loppu häämöttää.

Muutama samettikukka vielä, sitten voi koko kesän rentoutua ja hämmästelllä puutarhan ihmeitä vanhasta lyhdystä käsin.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Yrttiviljelyä

yrttiviljelya

Etupihalla on kaksi viljelylaatikkoa, joista toiseen istutettiin persiljaa, basilikaa, ruohosipulia, karhunlaukkaa, valkosipulia, tilliä ja laventelia. Sekä ohikävellessä saatu autismin kirjo -yrttisekoitus. Naapurilaatikkoon tulee salaattia, pinaattia, purjoa ja kurkkua.

Tietoa autismin kirjosta: autismiliitto.fi

torstai 9. kesäkuuta 2016

Ihana idänunikko

ihana_idanunikko


Ihana valkoinen idänunikko kurottelee aurinkoon. Tytär kylvi siemenet toissakesänä, nyt saamme vihdoin ihastella ihmettä.

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Kesäharjoittelijat

kesaharjoittelijat
Töistä tullessani ihmettelin, mihin taimet on nostettu verannalta - oli puhetta, että johonkin puolivarjoisaan paikkaan, totuttelemaan ulkona oloon. Kunnes keksin: sieltähän ne uudesta tomaattimajasta iloisesti vilkuttelivat. - Me harjoitellaan täällä! Varsin mukavasti näyttivät siellä viihtyvän. Papukansaa ei joukossa näy, ne jäivät verannalle voimistumaan.

Illalla istutin tomaatit kasvupusseihinsa, hyvien kumppaneiden kanssa: pensaspapuja kasvua voimistamaan ja persiljaa makua vahvistamaan.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Muuttopäivä

muuttopaiva
Olen odotellut kesäkuun kymmenettä päivää, jonka jälkeen taimet kuulema vasta tulisi istuttaa, etteivät ne saa kylmää. Toisaalta olen katsellut naapureiden palstoja, joilla jo kasvaa reippaasti yhtä sun toista, kun on ollut niin lämmin toukokuu.

Reippain mielin pakkasin sitten ensimmäisen taimikuljetuksen. Se sujui oikein hyvin, joten toisena päivänä poljin muutamankin kerran edestakaisin, erilaisten laatikkoviritysten kera. Siellä ne nyt puutarhalla harjoittelevat - tomaatit, maissit, sammalleimut, verenpisarat, yksi eksynyt kurkku, mustasilmäsusannat, purjot sekä kolmensortin pavut. Parvekkeellekin jäi vielä kaikenlaista, odottelemaan omaa vuoroaan.

Ensi keväänä taimikasvatankin pavut suoraan puutarhan verannalla, sen verran ne kuljetuksessa vaurioituivat. Monet olivat kasvaneet jo tukilankojaan pidemmiksi kynttilälyhtyihin, ja muutama oli tykännyt enemmän toisten langoista kuin omistaan. Vaikka yritin olla varovainen, taitoksia tuli, ja lisäksi ilma oli kovin kolea. Verannalla ne nyt kuitenkin oikovat itseään, saavat pari päivää rauhassa toipua ennen maahan istutusta.