
Olin suunnitellut uutta kukkapenkkiä, pinkin pionin juureen, komeamaksaruohosta alkaen. Kaivuhommiin siis.

Mesimarjat oli alunperin tarkoitus laittaa johonkin kukkapenkkiin maanpeitekasviksi. Satuin kuitenkin lukemaan, että ne ovat niin hentosia, etteivät pärjää rikkaruohojen kanssa, ja niitähän meillä riittää. Niinpä tytöt istuttivat pikkuiset mesimarjat omaan simpukoilla koristeltuun vatiinsa, joka sitten upotettiin penkkiin.
Verannalla odotti upea puutarhatontun kotikolo, kun muutama ilta sitten tulin töistä kotiin. Sille löytyi hyvä paikka penkin kulmalta, pionin varjosta.
Heinäkuun alussa pioni kukki komeasti, ja taimet näyttävät saaneen hyvä alun. Valkoisessa kyläkurjenpolvessakin on jo nuppuja. Penkki vaan tuntuu kovin suurelta, tietysti kun taimet ovat vielä niin pieniä. Ehkä parin vuoden päästä se on hyvinkin sopivankokoinen.
Kalastajat sylkäisevät kolme kertaa veteen verkot laskettuaan, kalaonnen saamiseksi. Onkohan puutarhureilla joku vastaava tapa, toivottaa ja toivoa hyvää kasvua taimille?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti