Talvesta selvittiin

Puutarha näyttää talvehtineen hyvin ja ahmii kevätaurinkoa aina kun se hieman lämmittää.

Isoäidin unikoissa oli vihreitä lehtiä koko talven, nyt niissä on jo paljon uutta kasvuakin. Unikoiden keskellä oleva mustaviinimarjapuu näyttää sekin hyväkuntoiselta, ensimmäisen talvensa jälkeen.

Suurissa pallolaukoissa on jo  rehevät lehdet. Myös kärhöpenkin maanpeitekasviksi istutettu pikkutalvio on juurtunut hyvin ja kasvattaa innokkaasti uusia varsia. Se ilahduttaa erityisesti, koska edellinen vaikea talvi kuulema söi monelta pikkutalviot.

Pallolaukkojen takana näkyy Helinän heinä. Olen nimennyt sen tätini mukaan, koska siemenet on saatu häneltä, kasvin nimeä ei vaan tullut kirjoitettua ylös. Siirsimme sen aikanaan parvekkeelta kukkapenkkiin ja yllätykseksemme se olikin monivuotinen. Jokin hernekasvi se näyttäisi olevan. Ruohoiset varret kasvavat tuuheaksi ja korkeaksi, kukkaset ovat herkän kauniit. 

Viljelylaatikosta putkahti tulppaani. Olen varmaan nostanut sen syksyllä turvaan jonkun kaivutöiden alta, mutta en yhtään muista. Nyt ei auta kuin odotella, minkä värisenä se kukkii. Sitten se löytää kyllä oikean paikkansa.

Pihan toinen puoli on täynnänsä idänsinililjaa ja kevättähteä. Joukossa posliinihyasinttia, helmililjaa, krookuksia, lumikelloakin vielä, ja tänä keväänä paljon vaaleanlilaa kukkasta. Viehättävää näin alkukeväästä, kun muut kukkaset vasta alkavat venytellä varsiaan ja lehtiään maan päälle.

Pian saadaan nauttia narsisseista ja tulppaaneista, sikäli kun kauriit eivät syö niitä iltapalakseen.