Asetelmia

Puutarhassa asetelmat ovatkin vähän suurempia kuin kotona tai parvekkeella. Silmän harjaantuminen vie aikaa, mutta vähitellen kauneutta oppii katsomaan ja suunnittelemaan.

Yksi ehdottomista suosikeistani on porttikaaren kärhö, joka kukkkii loppukesästä sinisenä pilvenä. Keväällä alle polvenkorkuiseksi leikattu köynnös kasvaa huimaa vauhtia.

Kultapiisku siirrettiin keskikäytävän viereisestä perennapenkistä. Se leviää kuulema voimakkaasti, mutta halusin kuitenkin säästää pienen palan. Täytyy vaan leikata varret ennen siementen kehittymistä. Oikealla puolella on varaston kulmalta aikanaan muuttanut juhannusruusu ja taustalla pensashanhikkiaita. Keskellä kerrostalotyyppinen kotikolo ja sen juurella pikkusydän.

Kultapiiskusta vasemmalla, vanhan omenapuun juurella ihanat idänunikot. 

Hyönteishostelli

Apupuutarhuri nikkaroi pikkuruisen hyönteishotellin vadelmapenkin reunaan, asukkaita houkuttelemaan. Ehkä se on hostelli, kun on niin pieni. Hyvin suloinen.

Pinkkipenkki

- Mihinkäs nämä on tarkoitus laittaa? - Mitäs siinä on? - Ainakin verenpisaraa ja kyläkurjenpolvea, pari miljoonakelloa. Niin ja mesimarjat tulee vielä, sekä äitienpäiväruusu. Entäs nuo sulkaneilikat?

Olin suunnitellut uutta kukkapenkkiä, pinkin pionin juureen, komeamaksaruohosta alkaen. Kaivuhommiin siis.

Vanhan perennapenkin maa oli täynnänsä erilaista juurta, eikä vähiten vuohenputkea. Pressulla se oli kuitenkin helppo puhdistaa samantien, lapiollinen kerrallaan. Takaisin laitettiin multa - hiekka - kalkki - ostomulta -seosta, se on muissa penkeissä onnistunut hyvin.

Mesimarjat oli alunperin tarkoitus laittaa johonkin kukkapenkkiin maanpeitekasviksi. Satuin kuitenkin lukemaan, että ne ovat niin hentosia, etteivät pärjää rikkaruohojen kanssa, ja niitähän meillä riittää. Niinpä tytöt istuttivat pikkuiset mesimarjat omaan simpukoilla koristeltuun vatiinsa, joka sitten upotettiin penkkiin.

Verannalla odotti upea puutarhatontun kotikolo, kun muutama ilta sitten tulin töistä kotiin. Sille löytyi hyvä paikka penkin kulmalta, pionin varjosta.

Heinäkuun alussa pioni kukki komeasti, ja taimet näyttävät saaneen hyvä alun. Valkoisessa kyläkurjenpolvessakin on jo nuppuja. Penkki vaan tuntuu kovin suurelta, tietysti kun taimet ovat vielä niin pieniä. Ehkä parin vuoden päästä se on hyvinkin sopivankokoinen.

Kalastajat sylkäisevät kolme kertaa veteen verkot laskettuaan, kalaonnen saamiseksi. Onkohan puutarhureilla joku vastaava tapa, toivottaa ja toivoa hyvää kasvua taimille?

Kotikoloja

Täytyyhän puutarhatontuillakin olla kotikoloja, ja menninkäisillä. - Kun pikkulinnuillakin on, pienemmistä puutarhan asukeista puhumattakaan.

Linnunpönttö puhdistettiin ja maalattiin suunnitellulla mökin värillä. Muita askarreltiin työväenopistolla huhtikuisena viikonloppuna.

 

 

No joo, yksi ostettiin, kun se oli niin söpö.