Kevätaurinko on hellinyt puutarhureita pari päivää, juuri sopivasti omenapuiden leikkauksen aikaan. Samalla harvennettiin syreenimetsää, joka on varsin korkeaa minun makuuni. Lisäksi leikkasin talventörröttäjät perennapenkeistä, tehden uudelle kasvulle tilaa.
Oksia ja varsia kertyi melkoinen pino. Siitä tulikin monta kassillista ravitsevaa oksasilppua - levitettäväksi karviaisille, ruusuille, karhunvadelmalle, pienille omena- ja luumupuille, alppiruusulle, sitruunapuulle, vadelmille... kaunista ja varmasti myös hyväntuoksuista.
Kyllä nyt kelpaa jänisten tulla juhlimaan. Nehän ovat muutenkin loikkineet puutarhassa koko talven. Joku mokoma söi upean karhunvadelman, sekä kauniin maanpeiteruusun.Epäilen suurta rusakkoa, joka lompsii tyytyväisen oloisena kaiken talvea. Kas kun ei rapsutettavaksi tule.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti