Lumoavat omenankukat

Mahtaako olla jotain kauniimpaa kuin 182 pikkupuutarhan omenapuut, luumu- ja kirsikkapuut täydessä kukassa yhtä aikaa? Pienikin matka puutarhalla kestää kauan, kun on yhtenään pysähdyttävä ihailemaan.

Kukinta on tänä keväänä erityisen runsas. - Kukkia on ihan tykkynä, sanoisi mummoni. On ollut lämmintä ja tuuletonta, joten kukat kestävät hyvin, ja myös kirsikkapuiden kukinta jatkuu edelleen. Pienessä luumupuussani on siinäkin muutama kukka, ja nuori omenapuu kukkii jo ihan kunnolla. Isokokoiset kimalaiset ja muut pölyttäjät ovat mielissään.




Veljeni leikkasi vanhimmalle omenapuulle toissakeväänä kauniin mallin. Puu kaartuu sirosti eri suuntiin, kukkien peittämänä. Jos linnunpöntössä on asukkaita, kylläpä heillä on nyt kaunista ympärillään. Ihan niin kuin minullakin mökissäni. - Lumoavaa, todellakin.

Kaunokaiset lemmikkimetsässä

Viime kesänä tehtiin pieni kukkapenkki kaunokaisille, joita siirrettiin siihen eri puolilta pihaa. Turvaan lapiohommilta ja vähän ruohonleikkuriltakin, olevinaan. Kaunokaisten seuraksi laitettiin muutama vaaleansininen ja vaaleanpunainen lemmikki, kun nekin ovat niin kauniita. Loppukesästä katselin, että kaunokaisia täytyy siirtää keväällä vähän laajemmalle alueelle, kun innostuivat kasvamaan niin kovin, ja penkki kävi jo ahtaaksi.

Tänä keväänä siinä on pieni lemmikkimetsä. Aivan ihastuttava, mutta mitä niille kaikille kaunokaisille on tapahtunut?

Tätä lisää

Aikaisemmin en ehkä ole oikein hoksannut tulppaanien hienoutta. Nyt, kun olen saanut seurata niiden puhkeamista kukkaan yksi toisensa jälkeen, alan ymmärtää...

Ruusun suojassa

Ihastuttavat kirjopikarililjat ovat etsiytyneet suuren ruusun suomaan puolivarjoon.

Kevättaivas

Sininen taivas hattarapilvineen, aurinko ja linnut - melkein kesä! Puihin putkahtivat lehdet helatorstaiviikolla, sopivasti äitienpäiväksi. Kirsikkapuiden kaunista kukintaa on saatu ihastella jo toista viikkoa, omenapuut kukkivat kohta.

Huomaan istuskelevani mökin rappusella teemuki kädessä - hämmästellen ja ihastellen. Mikäs siinä, ihmeteltävää riittää.

Hellettä helatorstaina

Ensimmäiset teet ulkona, oikean pöydän äärellä. Aurinko hellii meitä, luonto kasvaa kohisten.

Väliverho

Mökki on aikanaan ollut vain yhden huoneen kokoinen ja veranta on rakennettu jossain vaiheessa jälkikäteen - aika kauan sitten varmaan kuitenkin. Niitä peruja huoneen ja verannan välillä on ikkuna, joka on siis aiemmin auennut ulos. Pidän sitä yleensä aina auki, jotta ilma pääsee mukavasti virtaamaan.


Jo viime kesänä siihen nikkaroitiin harmaakehyksinen hyttysverkko, joka saa olla aina paikallaan. Se suojaa kärpäsiltä ja kissoilta, muttei anna näkösuojaa. Ilman verhoa ulkoa voi suoraan  kurkkia nukkujia, mikä tuntui minusta epämukavalta - vaikkei pihalla noin yleensä ottaen vieraita yöllä käveleksikään.

Kankaaksi halusin jotain uniikkia, jota ei olisi muualla mökissä. Sen pitäisi sopia kivasti sekä harmaaseen hyttysverkkoon että valkoisiin pitsiverhoihin molemmin puolin. Kotoa löysinkin vähälle käytölle jääneen Marja Kurjen kauniin kaksipuolisen huivin, jonka sain kerran lahjaksi työkavereiltani. Huivi osoittautui juuri sopivan levyiseksi, mutta hieman pitkäksi.

Leikkasin liian pituuden pois ja ompelin sekä ylä- että alareunaan nauhakujat verhotangoille, jotka löysin ullakolta. Ylös kiinnitin vielä kapeaa nauhaa niin, että verhon voi rullata halutessaan ylös. En tiedä tuleeko sitä juuri nosteltua, ehkä se saa laskeutua kauniisti ja tanssahdella ilmavirran mukana.

Kevään riemua

Kevättöiden lomassa on välillä pysähdyttävä hämmästelemään. Idänsinililjat peittävät osan pihasta sinisenä mattona, jota isokevättähdet, helmililjat, krookukset, lumikellot ja lukuisat muut pienet sipulikukat täydentävät. Linnut laulavat lakkaamatta ja aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Ollaan vapun kynnyksellä, kesäkauden alussa.

Kanin kosto

Viime keväänä kanit söivät kauniit krookuksemme, heti kun nostin niiden päältä suojaverkon pois. Tai voi se olla rusakkokin, niitä lompsii puutarhalla kaksin kappalein. Tänä keväänä halusin sievemmän suojauksen, joten tein kukkapenkille eräänä lauantai-iltana pienen aidan.

Enkä yhtään liian myöhään. Viereiseen kukkapenkkiin nousseet krookukset olivat seuraavavana päivänä jo päätyneet parempiin suihin. Kosto?

Naapurinrouva kertoi, että ylempänä puutarhalla mokomat pistelevät poskeensa kaiken mahdollisen. Aitasin siltä seisomalta kaksi muutakin kukkapenkkiä, joihin odotan tulppaaneja.

Onneksi uusia krookuksia ja muita ihanuuksia putkahtelee jatkuvasti eri puolille pihaa. Seuraavaksi aion kokeilla hiusten taikaa. Niitä kun ripottelee kukkien viereen, kanit ja rusakot kuulema pysyvät kaukana.

Hienohelmat

Keittiön ikkunoissa ne nyt hulmuavat, pellavaiset hienohelmat. Tai eivät ne oikeasti hulmua, ainakaan nyt talvella, kun ikkunat ovat visusti kiinni. Kauniisti laskostuvat, ja kun päästää narut vapaaksi, laskeutuvat suorana peittämään illan hämärää.

Sitä juuri kaipasin, kevyttä näkösuojaa iltaan ja yöhön. Tähän asti ikkunoissa on ollut vain pienet yläkapat, ja pimeä on tuntunut ikävältä. Pöytäliinojakin olen välillä ripustellut verhoiksi, että on ollut mukavampi käydä nukkumaan. Tänä kesänä ei enää tarvitse.

Sen kun vain aukaisee narun pidikkeestä ja antaa pellavan laskeutua.

Verhojen tekovaiheista Nappi ja nonparellissa.

Jäniksille juhlat

Kevätaurinko on hellinyt puutarhureita pari päivää, juuri sopivasti omenapuiden leikkauksen aikaan. Samalla harvennettiin syreenimetsää, joka on varsin korkeaa minun makuuni. Lisäksi leikkasin talventörröttäjät perennapenkeistä, tehden uudelle kasvulle tilaa.

Oksia ja varsia kertyi melkoinen pino. Siitä tulikin monta kassillista ravitsevaa oksasilppua - levitettäväksi karviaisille, ruusuille, karhunvadelmalle, pienille omena- ja luumupuille, alppiruusulle, sitruunapuulle, vadelmille... kaunista ja varmasti myös hyväntuoksuista.

Kyllä nyt kelpaa jänisten tulla juhlimaan. Nehän ovat muutenkin loikkineet puutarhassa koko talven. Joku mokoma söi upean karhunvadelman, sekä kauniin maanpeiteruusun.

Epäilen suurta rusakkoa, joka lompsii tyytyväisen oloisena kaiken talvea. Kas kun ei rapsutettavaksi tule.

Pienet piippanat

Ihmeellistä aikaa tämä kevät. Ei tarvita montaa aurinkoista päivää, kun vihreää piipottaa jo siellä sekä täällä. Monin paikoin on vielä vieressä lunta, mutta se ei tahtia haittaa.

Kuvissa on ainakin lumikelloja, talventähtiä, tulppaaneja, unikoita, karhunvadelmaa ja ruohosipulia.

Asukkaita odotellaan

Kaksi linnunpönttöä vapaana - sopivat mainiosti esimerkiksi talitiaisille, joita pihapiirissä on paljon. Ei hullumpi myöskään kirjosiepolle. Puhdistettu ja rekisteröity. Pehmikkeiksi laitettu vähän heinää ja muuta kuiviketta, siitä voi sitten jatkaa oman maun mukaan. Suosittu ruokapaikka pienen pyrähdyksen päässä.

(Onpa hauska seurata, kun linnut laulavat aamusta iltaan ja lentelevät ympäriinsä.)

Miljoona linnunpönttöä -kampanja, Yle: http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa

Linnunpönttöjen rakennusohjeet, Birdlife: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml

Pöntöt & Linnut -opas, Birdlife: http://www.birdlife.fi/julkaisut/esitteet/index.shtml

Annabellet istutettu

Maajussi tositoimissa, viljelyksiä vahtimassa.

Kun puutarhalla ei voi vielä paljoa puuhastella, on keskityttävä pienempiin asioihin. Olen piirtänyt monta sivua pihasuunnitelmaa, tehnyt pari taimitilausta ja kylvänyt ensimmäiset siemenet. Yritän kyllä olla kiirehtimättä, koska taimet ehtivät kasvaa parissa kuukaudessa hyvänkokoisiksi. Loppumetreillä niitä on sitten jo hankala hoitaa, ennen avomaalle istutusta.

Kokeilen tänä vuonna myös perunoille taimikasvatusta, josko satoa saataisiin sitten aikaisemmin. Viimevuotiset Timot olivat hyvänmakuisia, nyt laitoin kovasti kehuttua Annabelleä. Kukkapurkit kyllä osoittautuivat vähän pieniksi, taimet joutuu varmaan siirtämään myöhemmin maitopurkkeihin. Mutta kyllä ne tuossa alkuun pääsevät.


Maaliskuussa kylvettyä:

Kreikkalainen kukka - oudot kirjaimet, mutta sininen
Lehtoakileija - Aquilegia vulgaris, Nelson Garden
Mustasilmäsusanna - Thunbergia alata, S S Siemen, Schetelig
Peruna - Annabelle, Pitolan Peruna Oy, Tyrnävä
Purjo - Allium porrum, De Carentan 2, Lidl

Kevättä ilmassa

Ohikiitävä hetki metron ikkunasta. Kevät on ihan kohta.