sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Puutöitä

puutöitä
Pääpuutarhuri kävi leikkaamassa vanhaa omenapuutamme. Se on melko kallellaan ja taitaa jo tyvestä lahota, joten tasapainotus ja kevennys oli paikallaan. On myös mukavaa, että puuta ylettää nyt hoitaa paremmin, eikä se kurottele liikaa naapurin puolelle.

Kolme suurta oksaa lähti turvallisesti ja siististi, itse emme olisi osanneet. Lisäksi hän napsi vesiversot pois. Meille jäi vain linnunpöntön kiinnitys.

Keskityimmekin sitten syreeneihin, jotka olivat kasvaneet mökkiä korkeammiksi. Niitä on harvennettu jo kahtena edellisenä keväänä, ja epätasaiset rykelmät olivatkin melko hassun näköisiä kesällä, lehdessä ja kukassa.

Nyt oli loppuharvennuksen aika: kaikki korkeat puut pois, jätetään vain nuoret versot. Tykkäisin, että syreenit olisivat ennemminkin pensaita kuin metsiköitä.

Ennen -kuvat jäivät ottamatta, mutta paviljongin edessä olevista huomattiin napata puolivälin kuva. Melkoinen muutos. Kun nuoret vesat pääsevät hyvään kasvuvauhtiin, lehtirunsautta varmasti riittää. Nythän vehreys on ollut enimmäkseen latvoissa.

Myös syreenipenkki pääsee ihan eri tavalla oikeuksiinsa. Viime kesänä, kun kaikki kasvoi tavallistakin korkeammaksi, tohvelikukat ja ritarinkannukset sekaantuivat syreeneihin, ja kauniit syysleimut jäivät piiloon.

Talon kulman syreeneille kävi samalla tavalla. Suuret puut ovat vieneet voimaa vadelmilta, jotka toivottavasti nyt elpyvät - vadelmapenkki kun on muutoin niin komea ja tuottoisa. Toisaalta, onneksemme ne olivat heikentäneet myös japanintatarta, jonka hävitys näyttäisi onnistuneen hyvin.

Muutama paksumpi runko sahattiin korkeammalta, jotta saatiin paikka lyhdylle ja jollekin muulle mukavalle. Loput korkeat puut leikattiin juuresta, kauniita leikkuupintoja ihastellen. Jonakin kesänä pensaan ympärys siistitään, mutta nyt vesat saavat kasvaa vapaasti.

Takakulmalla kasvavat syreenit saavat jäädä ensi vuoteen. Urakasta tuli melkoisesti puutavaraa, hyvä kun saatiin nosteltua pinoon. Puiden pituudenkin hoksasi oikeastaan vasta kun ne lojuivat maassa. Jänisten herkku, omenapuun oksat jäivät sopivasti alimmaisiksi.

Näistä tulee mainiota haketta vadelmien juurelle. Paksummat pilkotaan kuivamaan polttopuuksi. Sen suhteen olisi mukava olla omavarainen, mutta taitavat tulevaisuudessa omat puut loppua kesken. Täytyy sitten käydä naapureissa kerjuulla.



Puutarhatöitä: www.forestum.fi/palvelut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti